Finland
March 4, 2025
Change in the potential diversity of food crops in +2C global warming scenario as compared to the situation at present (%). Credit: Heikonen et.al 2025
Global warming is already reshaping our daily lives, with storms, floods, wildfires and droughts around the world. As temperatures continue to rise, a third of global food production could be at risk. Now, a new study in Nature Food offers a more precise picture of exactly where and how warming will affect our ability to grow food.
Researchers at Aalto University studied how future changes in temperature, precipitation and aridity will affect growing conditions of 30 major food crop species across the globe. They found that low-latitude regions face significantly worse consequences than mid- or high-latitudes. Depending on the level of warming, up to half of the crop production in low-latitude areas would be at risk as climate conditions become unsuitable for production. At the same time, those regions would also see a large drop in crop diversity.
‘The loss of diversity means that the range of food crops available for cultivation could decrease significantly in certain areas. That would reduce food security and make it more difficult to get adequate calories and protein,’ says Sara Heikonen, the doctoral researcher who led the study.
Up to half of the world’s food crop production may be affected
Warming will severely decrease the amount of global cropland available for staple crops –– rice, maize, wheat, potato and soybean –– which account for over two-thirds of the world’s food energy intake . In addition, ‘tropical root crops such as yam, which are key to food security in low-income regions, as well as cereals and pulses are particularly vulnerable. In sub-Saharan Africa, the region which would be impacted most, almost three quarters of current production is at risk if global warming exceeds 3°C,’ Heikonen says.
By contrast, mid- and high-latitude areas will probably retain their productive land overall, though zones for specific crops will change. These areas are also likely to see an increase in crop diversity. ‘For example, the cultivation of temperate fruits, such as pears, could become more common in more northerly regions,’ says Heikonen.
However, even if climatic conditions are favourable, other factors could hamper agriculture in these areas, says the study’s senior author, Professor Matti Kummu. ‘We showed that there’s climatic potential but, for example, warming might bring new pests and extreme weather events, which our model doesn’t include. So the situation isn’t really that black and white.’
Options for adaptation and mitigation
Many of the low-latitude regions threatened most by warming are already vulnerable in numerous ways. They face problems with food sufficiency, and economic and systemic forces make them less resilient than northern countries. Nevertheless, Kummu sees ways that these regions could, at least partly, meet the challenge.
‘In many low latitude areas, especially in Africa, the yields are small compared to similar areas elsewhere in the world. They could get higher yields with access to fertilisers and irrigation as well as reducing food losses through the production and storage chain. However, ongoing global warming will add a lot of uncertainty to these estimates and probably even more actions are needed, such as crop selection and novel breeding,’ he says. ‘But I always say that the modelling and analysis is the easy part –– understanding how to make the changes happen is the hardest part.’
While policy-makers in low-latitude countries should work to close those gaps, in mid- and high-latitude regions farmers and policy-makers need more flexibility, says Kummu. Warming will likely change which crops are grown in those areas, and further changes will come from the array of pressures on the global food system. Coping with those changes will require the ability to adjust and adapt as the consequences of climate change unfold.
‘If we want to secure our food system in the future, we need to both mitigate climate change and adapt to its effects,’ says Heikonen. ‘Even if the biggest changes are in equatorial regions, we will all feel the effects through the globalised food system. We need to act together to address these problems.’
Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla
Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa viljelyolosuhteita eri puolilla maailmaa. Tutkijoiden mukaan ruokaturvan varmistaminen edellyttää sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailman ruokaturvaan ovat jo näkyvissä: useiden ruokakasvien viljelyalueet siirtyvät, ja sadot heikkenevät monin paikoin. Tuore tutkimus tarjoaa kattavan maailmanlaajuisen kuvan siitä, miten ilmastonmuutos muuttaa alueita missä eri kasveja pystyy tulevaisuudessa ilmaston kannalta viljelemään ja mitkä alueet tai kasvit ovat haavoittuvimpia.
Aalto-yliopiston professori Matti Kummun johtama kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli 30 ruokakasvin turvallisia ilmastoalueita – kasvuolosuhteita, joihin ne ovat historian saatossa sopeutuneet. Mallinnuksessa arvioitiin neljän eri lämpenemisskenaarion (+1,5–4 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna) vaikutuksia viljelyolosuhteisiin eri puolilla maapalloa.
Nature Food -tiedelehdessä julkaistun tutkimusartikkelin keskeinen havainto on se, että ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset keskittyvät selkeästi päiväntasaajan seudulle, eli trooppisille ja sub-trooppisille alueille, kuten Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja Intiaan, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Sara Heikonen Aalto-yliopistosta.
“Tämä on erityisen ongelmallista, koska näillä alueilla ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat elinolosuhteita jo monin tavoin. Lisäksi väestönkasvu on nopeaa, ja ruokaa ei ole kaikkialla tarpeeksi nykyisinkään,” Heikonen sanoo.
Muutokset sademäärässä, kuivuudessa ja lämpötilassa vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä kasveja kullakin alueella on mahdollista kasvattaa: jo kahden asteen lämpeneminen vähentäisi viljelykasvien valikoimaa yli puolella maailman pelloista. Päiväntasaajan alueella jopa noin 70 prosentilla nykyisistä viljelysmaista valikoima vähenisi.
“Jos lämpeneminen jää 1,5–2 asteeseen, vaikutukset pysyvät vielä monin paikoin hallittavina. Sen sijaan 3–4 asteen nousu muuttaa tilannetta suuresti, ja haavoittuvimmilla alueilla vaikutukset voivat olla hyvin vakavia”, Heikonen jatkaa.
Laaja kasvivalikoima on avain ruokaturvan säilyttämiseen
Ilmastonmuutoksen myötä osa nykyisistä viljelyalueista saattaa muuttua sellaisiksi, joissa yksikään tutkituista 30 ruokakasvista ei ole aiemmin kasvanut. Tämä uhkaa vakavasti neljän maailman tärkeimmän peruselintarvikkeen – riisin, vehnän, maissin ja soijan – viljelyä.
Erityisen haavoittuvia ovat kuitenkin matalan tulotason alueiden ruokaturvan kannalta keskeiset trooppiset juurikasvit kuten jamssi, sekä viljat ja palkokasvit. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes kaikki viljelykasvit ovat kuitenkin vaarassa, jos lämpeneminen ylittää 3 astetta, Heikonen mainitsee.
“Monimuotoisuuden väheneminen tarkoittaa, että tietyillä alueilla ruokakasvien valikoima voi kaventua merkittävästi. Tämä heikentää ruokaturvaa ja voi vaikeuttaa sekä kalorien että proteiinin saantia”, Heikonen sanoo.
Koska ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin alueille, joilla sopeutumiskyky on heikoin, tutkijat korostavat kansainvälisen tuen merkitystä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kauppasopimuksia, rahoitusta sopeutumistoimiin sekä investointeja uudenlaisiin viljelymenetelmiin.
Myös paikallisia sopeutumiskeinoja tarvitaan. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi uusien ilmastonmuutokseen sopeutuvien lajikkeiden kehittäminen, peltometsäviljely eli puiden kasvatus viljelykasvien lomassa sekä uudenlaiset, tehokkaammat kastelu- ja lannoitusmenetelmät.
“Jos haluamme turvata tulevaisuuden ruokajärjestelmämme ovat sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen välttämättömiä”, Heikonen summaa.
Suomen kaltaisilla viileillä alueilla kasvien valikoima voi kasvaa
Tutkimuksen mukaan viljelyolosuhteet voivat parantua viileämmillä alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikan eteläosissa. Suomessakin ilmaston lämpeneminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia ruoantuotantoon.
“Esimerkiksi maissi ja palkokasvit voisivat menestyä Suomessa nykyistä paremmin. Myös lauhkean ilmaston hedelmien, kuten päärynän, viljely saattaa yleistyä pohjoisemmassa”, Heikonen arvioi.
Mutta vaikka ilmasto-olosuhteiden muuttuminen voi muutoin lisätä viileämpien alueiden ruoantuotannon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen muut vaikutukset voivat myös vaikeuttaa maataloutta, kommentoi professori Matti Kummu.
“Tutkimuksemme osoittaa, että ilmasto-olosuhteet voivat kyllä muuttua suotuisammiksi, mutta emme huomioineet kaikkia tekijöitä – lämpeneminen voi tuoda mukanaan esimerkiksi uusia tuholaisia ja lisätä sään ääri-ilmiöitä, joita mallimme ei ottanut huomioon. Tilanne ei siis välttämättä ole niin positiivinen kuin miltä se voi vaikuttaa”, Kummu sanoo.
Linkki tutkimusartikkeliin Nature Food -julkaisussa: Climate change threatens crop diversity in low latitudes
Topics
Species
