Lehdistötiedote

TUTKIMUS HYÖTYKÄYTTÖÖN - SOSIAALINEN VASTUU JA TUTKIMUKSEN KAUPALLISTAMINEN ESILLÄ KASVIGENOMIIKAN TUTKIJAKOKOUKSESSA

– Tutkijoiden on toimittava koko ihmiskunnan, ei vain teollisuuden hyväksi. Tutkimusyhteisön sosiaalinen vastuu on huomattava, painotti tohtori Ingo Potrykus ResistVir-tutkijaverkoston kokouksessa Helsingissä torstaina. Potrykus on tunnettu geenitekniikoilla kehitetyn, beetakaroteenipitoisen kultaisen riisin keksijänä.

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) isännöimään kokoukseen osallistuu 60 kasvien virustautien ja kasvigenomiikan eurooppalaista tutkijaa. ResistVir on Euroopan komission alainen kasvien virustautien tutkijoiden yhteistyöverkosto. Järjestöön kuuluu yli 50 alan tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Helsingin ResistVir-kokous keskittyy geeniteknologian kaupallistamisen ongelmiin sekä alan lainsäädäntöön.

Tohtori Potrykuksen mukaan geeniteknologia on yhä avainasemassa kehittyvien maiden nälkä- ja terveysongelmien ratkaisussa.
– Miten voimme parantaa suuren yleisön käsitystä geenimanipuloiduista tuotteista ja niiden avaamista mahdollisuuksista? Potrykus heitti kysymyksen tutkijoille.

PITKÄ TIE LABORATORIOSTA MARKKINOILLE

Professori Alan Schulman MTT:stä näkee geenitutkijoiden sekä koko luonnontieteen tutkijayhteisön haasteena nykyistä toimivamman tutkimuksen tuotteistamisen.
– Tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyötä ja sosiaalista vastuuta ei voi asettaa vastakkain, Schulman sanoo.
– Etenkin julkisilla tutkimuslaitoksilla on yhä paljon kehitettävää tutkimustulosten viemiseksi markkinoille ja yhteiskunnan käyttöön.

Nykyisellään tutkijan vaihtoehtoina ovat perinteinen julkaisu tai patentointi. Jälkimmäinen on julkisille laitoksille hyvin kallis ja aikaa viepä tapa.
– Eräs ratkaisu voisi olla tutkimustulosten patenttivapaa rekisteröinti samoin periaattein kuin avoimen koodin ohjelmistokehityksessä on käytössä, Schulman kaavaili.

ResistVir-verkoston tutkijat ovat koolla Helsingissä 6.7. – 7.7.