Finland
April 8, 2009
Source:
Agrifood Research Finland (MTT)
Agricultural and Food Science Vol. 18 (2009), No. 1 (p.
91-99) Seed production
of two meadow fescue cultivars differing in growth habit
MÄKELÄ, PIRJO, KOUSA, MATTI
Abstract
Meadow fescue (Festuca
pratensis Huds.) is grown widely in the Nordic countries in
forage grass mixtures. Locally adapted cultivars are preferred
for establishment of mixed swards. Meadow fescue seed yield is
determined by seed weight, the number of panicle bearing
tillers, size of panicles and the number of fertile florets. We
aimed to determine the differences in components of seed yield
in two different meadow fescue cultivars differing in forage
quality; Kalevi, released in 1979, and Fure, released in 1999.
Biomass accumulation was monitored, numbers of fertile and
sterile florets, and seeds were counted, and the forage quality
was analysed. Seed quality was also analysed. Fure was leafier
and accumulated more vegetative biomass than Kalevi. Kalevi had
significantly more panicles than Fure, although Fure compensated
for the lower number of panicles with increased panicle size.
There were no differences in number of sterile and aborted
florets between cultivars. Based on the results it seems that
these two meadow fescue cultivars have a completely different
strategy in seed production even though the final seed yield was
not markedly different. It is apparent that meadow fescues have
good ability to compensate among the components of seed yield.
Long-term field experiments should be conducted to investigate
the interactions between plant stand ecology, seed production
and cultivation technology.
Selostus
Nurminataa (Festuca
pratensis Huds.) viljellään laajalti pohjoismaissa
rehunurmiseoksissa. Seosnurmien perustamiseen halutaan usein
käyttää paikallista alkuperää olevaa siementä mahdollisuuksien
mukaan. Nurminadan siemensato määräytyy kasvustossa olevien
röyhyllisten versojen, röyhyjen koon ja röyhyssä olevien
fertiilien kukkien määrän sekä siementen painon mukaan. Tämän
työn tarkoituksena oli tutkia, onko kahden kasvutavaltaan
poikkeavan nurminatalajikkeen siemensadon muodostuksessa eroja.
Lajikkeina olivat vuonna 1979 kauppaan laskettu Kalevi ja vuonna
1999 kauppaan laskettu Fure. Kasvustoista seurattiin biomassan
muodostusta, laskettiin fertiilien ja steriilien kukkien
lukumäärä sekä siementen lukumäärä ja analysoitiin kasvustojen
rehulaatu. Lisäksi määritettiin siemensadon laatu. Fure oli
lehtevämpi ja muodosti enemmän vegetatiivista massaa kuin
Kalevi. Kalevi muodosti ensimmäisenä satovuotena enemmän röyhyjä
kuin Fure, mutta Fure kompensoi vähäisempää röyhyjen määrää
suuremmalla röyhyjen koolla. Steriilien ja abortoituneiden
kukkien lukumäärässä ei lajikkeiden välillä ollut eroa. Tämän
kokeen perusteella nurminata lajikkeet erosivat toisistaan
täysin siemensadon muodostuksessa vaikkakaan merkitsevää eroa
lopullisessa siemensadossa ei ollut. Nurminadalla näyttääkin
olevan erinomainen kyky kompensoida siemensadon
satokomponentteja. Siemensatojen nostamiseksi kasvustoekologian
ja viljelytekniikan yhdysvaikutus tulisi selvittää
monivuotisissa kokeissa.
Contact
pirjo.makila@helsinki.fi
ISSN 1459-6067
[Full
text] (PDF 556 kt)
Updated 8.4.2009.
Source: MTT's Publications database
Afsf |
|
